np. Mew - Special
Oikeastaan olen miettinyt jo jonkin aikaa, että pitäisikö muuttaa jotenkin tämän blogin suuntaa. Ihan siitä syystä, että elämäni tapahtuu aika paljon oman itseni ulkopuolella. Siis mikäli kirjojen lukeminen, elokuvien katsominen ja ikuisuusprojekteiksi muodostuvat käsityöt kenenkään mittapuulla ovat elämää. Kohtasin kuitenkin ongelman juuri näissä kolmessa asiassa. Ensiksi, en jaksa arvostella lukemiani kirjoja tai pitää minkäänlaista lukupäiväkirjaa. Luen kirjoja, mutta en niitä sen suuremmin analysoi. Itsekseni kyllä, muuten en. Toiseksi, katson paljon elokuvia ja muodostan niistä hämäriä mielipiteitä, joista vain äitini jaksaa kiinnostua. Ja kolmanneksi, mainitsin jo sanan ikuisuusprojekti. Vaikka käsitöiden teko itsessään ei olisikaan hidasta, yhdestä villasukasta saattaa tulla puoli vuotta kestävä asia, jos sillä ei ole kiire. Lisäksi teen yleensä vähintään kolmea käsityötä samaan aikaan. Tällä hetkellä neljää. Vähän sama juttu muuten noiden kirjojen kanssa. Laskin nimittäin nopeasti lyhyellä matematiikalla, että yöpöydälläni on kuuden kirjan pino. Asioilla on tapana kasaantua. Jännittävää sinänsä.
Eli pysytään siis tässä, mitä tämä nyt sitten ikinä onkaan. Yritän toki laajentaa blogiani vähän joka suuntaan. Laitan paljon ruokaa, joten jokunen resepti voi ilmaantua tarpeen vaatiessa. Sisustamisesta voin myös jotain kirjoittaa, jos sellaista tapahtuu. Muodista olen toki kiinnostunut, mutta eiköhän muotibloggaaminen ole saavuttanut säälittävän huippunsa ihan muissa osoitteissa.
Pyrin kuitenkin kertomaan itsestäni vähän enemmän kuin aiemmin. Tämän kanssa ei kannata henkeään pidättää, jos totta puhutaan. Omat asiani ovat kuitenkin omia asioitani enkä puhu niistä edes vanhempieni kanssa. Hauska juttu sinänsä, että perheeni on tietoinen tästä blogista, mutta kukaan ei ole sitä koskaan nähnyt. Enkä tiedä, näkeekö vieläkään. Tuskin.
Tästä on hyvä jatkaa. Taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti